tiistai 13. toukokuuta 2014

First world problem

Onni on hyvä kosmetologi. Sellainen, jonka olet tuntenut iät ja ajat, joka tuntee ihosi ja sen ongelmat, jolle voi huoletta antaa vapaat kädet hoidon suhteen ja aina saa juuri sitä mitä eniten tarvii. Sellainen, jonka luota lähtee aina virkistyneenä, oli sitten vailla hiljaisuutta tai rupattelua tai molempia.

 

Mulla on ollut hyvä tuuri, kun löysin oman kosmetologini jo kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen olen kosmetologini perässä kulkenut useassa paikassa, mutta kertaakaan suhteemme ei ole ollut uhattuna.

 

Mutta nyt on. Mun kosmetologi nimittäin muutti Vantaan perukoille ja ongelma on siinä, että itse olen töissä Espoon toisessa päässä. Jos menen töistä suoraan hoitoon, matka on ihan superhankala. Kehä-ykköstä itään ruuhka-aikana siis. Vaikka kilometreissä ei puhutakaan mistään ihan älyttömästä matkasta, ajallisesti tohon menee ruuhka-aikaan varmaan lähemmäksi tunti, joka taas on ihan liikaa.

 

Kävin tänään uudessa paikassa tokaa kertaa. Ja se ei vaan toimi. Ärsytän itseäni et takerrun tällaiseen pikkuseikkaan, mut toisaalta sit taas ymmärränkin. Ja kyse ei ole vaan siitä, että matka kestäisi tunnin, vaan sitä on mahdotonta ennakoida. Jos lähden duunista reipas tunti ennen ja ei olekaan ruuhkaa, saan odotella hulluna (ja samalla pureskella kynsiä miettien mitä kaikkea olisin ehtinyt töissä tekemään jos olisin lähtenyt myöhemmin), ja jos on oikein paljon ruuhkaa, hermoilen että ehdinkö. Ja koska teoriassa pyrin minimoimaan kaikki ärsytykset, päädyin nyt tuumaustauolle. Poikkeuksellisesti en siis varannut uutta aikaa vaan katselen kesän ja mietin, että kumpi painaa vaa’assa enemmän, matka vai vuosia kestänyt, ihana hoitosuhde.


Varsinainen first world problem siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti