Karibian terveisiä

Terkkuja auringosta! On lämmintä ja ihanaa! Tänään ollaan st. Martinissa ja täällä pääsin nettiin, joten tässä muutama kuva.

Pelastusharjoitus

Bahama

Laivan aurinkokannelta

Orlando

Huomenta Orlandosta!

Meidän matka tänne sujui muuten hyvin, mutta lento oli tietenkin myöhässä. Nykissä oli eilen illalla pieni lumipyry, jonka takia lennot oli järjestäin myöhässä. Lisäksi meidän kone joutui odottamaan Pariisista tulossa olevan koneen matkustajia, joten boardauksen jälkeen istuttiin 1,5 tuntia paikallaan olevassa koneessa. Sen jälkeen pitikin sulattaa siipiä (niihin ruiskutettiin jotain ainetta) ja päästiin lähtemään reippaasti myöhässä. Onneksi matka meni kuitenkin muuten joutuisasti ja lentokenttähotellissa oltiin puoli yhden hujakoilla. 

Matkustettiin siis kaikkineen melkein 10 tuntia ja hotellin ikkunasta näkyy New York Diner ;-)

Ihan kohta ollaankin jo lähdössä satamaan. Ihanaa!

Blogikin varmaan hiljenee nyt ensi viikolla, postailen kuulumisia, jos pääsen verkkoon. 

Hyvää alkavaa viikkoa teille!

New Yorkin tunnelmia

Vaikka New York onkin ihana, tällä kertaa en ole yhtään suruissani, että meidän matka jatkuu tänään Floridaan. Täällä on ollut tosi kylmää ja nyt sataa luntakin. 

Talvinen Central Park

Käytiin just syömässä ja ollaan pikkuhiljaa lähdössä kentälle.

Eilen woodburyssa

Olisin löytänyt miehelle uuden paidan, mutta kumma kyllä ei kelvannut.

Hello New York!

Täällä ollaan. Myrskyistä ja lumisateista huolimatta päästiin kentältä kaupunkiin vaivattomasti. Tosin airtrain metrolle ei toiminut, joten taksijonot oli massiiviset ja jouduttiinkin odottelemaan yli puoli tuntia.

Täällä on varmaan 10 astetta pakkasta, mutta auringossa kohtuullisen lämmintä kuitenkin. 

Lounasta little Italyssa

Kaduilla on yllättävän vähän lunta, vaikka sitä satoi reilusti pari päivää sitten ja kokoajan on ollut pakkasta.

Terkut!

Lentokentällä

Kaikenlaisen säätämisen ja pakkauskriisien jälkeen ollaan kentällä ja ihan just lähdetään. Mahtavaa!

Mä oon pienellä kauhulla seurannut New Yorkin säätä, kun eilen siellä tuli taas reippaasti lunta. Pakkasta on lähipäiviksikin luvassa, mut ei haittaa. Loma <3

Lauantai-iltaan saakka siis ollaan tuolla ja sit lennetään Orlandoon. Pitäkää peukkuja että lähipäivät ei ois kauheen kylmiä!

Pakkaushommia

Pesukone laulaa ja tavaraa on joka paikassa. Perus. Silitin äsken jo jotain ja samaa on luvassa huomenna. Matkalaukutkin toin kellarista, joten pakatakin periaatteessa voisi. Tosin jumitin sohvalle katsomaan Panttivankeja boksilta.

Pakkauksen kanssa tosin lisähaasteita aiheuttaa se, että mennään kahteen paikkaan, joista toisessa on kesä ja toisessa talvi ja kuitenkaan turhaa tavaraa en haluaisi ottaa mukaan. Mut eiköhän se tästä.

Ihan mahtavaa, että ylihuomenna jo lähdetään! 

Saapas-onnettomuus

Ekat pakkaset ja mun saapas tän päivän jälkeen.

Noi on mun ainoat mustat saappaat, joita voi käyttää hameen kanssa ja pikaisen tutkimuksen jälkeen näyttävät revenneen niin pahasti, että niitä tuskin voi korjatakaan. Paitsi vaihtamalla kokonaan vetskarin. Enkä edes huomannut koko juttua kuin vasta kotona. Huoh.

Talviloma

Saatiin vihdoin viikonloppuna meidän talvilomasuunnitelmat valmiiksi. Jo oli aikakin, kun lähtö on jo ihan kohta. Vaikka oltiin varauksen kanssa vähän myöhässä, aika on silti kulunut ihan älyttömän nopeasti. Meillä on nimittäin enää viikko ja päivä lähtöön, eli ensi keskiviikkona tähän istutaan jo koneessa!

Suunnataan siis ekaksi keskiviikkona New Yorkiin, jossa ollaan lauantai-iltaan saakka. Pikainen pyrähdys siis, mutta ehditään kyllä muutamassakin päivässä nauttia kaupungin tunnelmasta.  Mä en yleensä osta Suomesta juurikaan vaatteita, joten New Yorkissa aion myös keskittyä shoppailuun ja jos säät vaan sallii, mennään varmaan käymään Woodburyn outlet-kylässäkin. Suunnitelmissa on, että vuokrattaisiin päiväksi auto, mutta se riippuu kyllä lumitilanteesta. 

Toivottavasti vaan ei ole kamalan kylmä, kun meillä tosiaan on vaan se muutama päivä aikaa ja olisi kiva, jos ulkona tarkenisi kävelläkin. Majoitutaan ihan Herald Squaren kupeeseen, joka on sijainniltaan keskeinen ja josta on hyvät metroyhteydet joka puolelle.

Lauantai-iltana lennetään sit Orlandoon, josta meidän risteily lähtee sunnuntaina päivällä. Vaikka New York onkin aina ihana, risteily on tässä meidän lomassa se pääjuttu. Ihanaa päästä nauttimaan auringosta ja löhöilemään uima-altaalle vailla huolta huomisesta.

Laivalla on sekä meripäiviä että muutama maapäivä. Meidän matkareitti näyttää tältä:

Risteily kestää siis viikon, eli seuraavana sunnuntaina palataan Orlandoon ja siitä lennetään sitten kotiin.

Varsinkin nyt, kun täällä Helsingissäkin on niin kylmä, viikon päästä alkava loma tuntuu erityisen ihanalta. Laivalla ei kuulu edes kännykkä, joten siellä kyllä irtautuu kaikista normaaleista duunikuvioista tosi tehokkaasti.

Saatiin viikonloppuna tehtyä viimeinen varaus, eli nyt Orlandon hotelliyökin on varattu. Yövytään ihan lentokentän lähellä olevassa hotellissa, mikä on tosi kätevää, kun meidän lento on Floridassa vasta yhdentoista aikaan illalla. Estat on päivitetty, ennakkotiedot lentoyhtiölle annettu ja kaikki paperit tulostettu, joten käytännön hommia ei enää ole tehtävänä. Paitsi pakkaaminen ja rahanvaihto, mutta ne on ensi viikon juttuja. Ihanaa!

EMO is not a bistro, we are food bar

….lukee ruokalistassakin. Michelin-ravintola Olo muutti syksyllä kauppatorin reunalle ja vanhoihin tiloihin kasarminkadulle avattiin saman taustaryhmän Emo gastrobar. 

Helposti lähestyttävää ruokaa ja vanhanajan baaritunnelmaa sekä parhaita  raaka-aineita lupaava Emo ei petä. Emo on ulkoisilta puitteiltaan  varsin siisti ja kliininen, mutta ruoka on ihanaa. Ruokalistalla ei ole erikseen alku-, pää tai jälkiruokia, vaan listalta voi valita vapaasti haluamansa. Yksi ruokalaji maksaa 20 euroa ja meidän neljä 55 euroa.

Mä söin ekana härkätartaria.

Tokaksi valitsin viiriäistä, joka oli näistä suosikkini.

Mandariinia ja valkosuklaata

Lisäksi syötiin vielä juustoja, joista jäi kuva ottamatta.

Kaikkineen ruoka oli mahtavaa ja hinta-laatu-suhde oli erinomainen. Suosittelen siis lämpimästi!

Rantakuntoon kahdessa viikossa

Meidän loma on jo ihan pian! Parin viikon päästä ollaan jo Nykissä ja sit ihan pian karibialla!

Mun kuntokuuri sai vaan lievän kolauksen tän ärsyttävän käsivamman takia. Joulun syöpöttelyiden jälkeen en ole päässyt kertaakaan treenaamaan, kun käsi on ollut tosi kipeä ja tähtiä on näkynyt pienistäkin varomattomista liikkeistä, enkä ole uskaltanut ottaa yhtään turhia riskejä.

Nyt tosin tänään ja eilenkin käsi on tuntunut vähän paremmalta ja tänään muistin, että mullahan on salainen ase kadonneen vyötärön metsästykseen. Nimittäin hulavanne.

Lasten vannetta painavampi ja muhkuraisempi vannehan on nimittäin tähän kuin tehty. Ostin sen joskus muutama vuosi sitten, ja kaappiinhan se jäi. Sen pitäisi kuitenkin moukaroida vyötäröä uuteen uskoon, joten testailin vähän äsken ja jos mitään ihmeellisiä tuntemuksia käteen ei tule, jatkan huomenna.

Raportoin sitten tänne tuloksista, sikäli kun jotain raportoitavaa tulee. Saattaa kyllä olla, että tuloksena ei olekaan parantuneet vatsanseudun lihakset, vaan ainoastaan mahtavat mustelmat. 

Stay tuned!

Fysioterapiaa

Kävin tänään fysioterapiassa kipeää olkapäätänä näyttämässä. Mullahan on siis olkapää oikutellut jo pari viikkoa ja viime viikkoisen lääkärissäkäynnin seurauksena sain lähetteen fyssarille. 

Ja hyvä että menin. Fyssari nimittäin katsoi selkääni ja totesi välittömästi, että mulla on oikea olkapää virheellisessä asennossa. Ei tarpeeksi takana, vaan jotenkin valahtanut eteen. Kuulemma yleistä päätetyötä tekevillä ja aiheuttaa sen, että sillä mun tulehtuneella jänteellä on virheasennon takia vähemmän tilaa ja sen takia se voi ärtyä.

Vaikka itse kuinka tsuumailen peilistä, en edestäpäin kyllä huomaa mitenkään, että oikea olkapää olisi jotenkin huonomassa asennossa kuin vasen. Sen sijaan peilistä selkää katsomalla näkee, että lapaluut on erilailla. Omituista, mutta ihanaa, että asia huomattiin ja voin nyt yrittää korjata sitä.

Lisäksi mulla oli selkärangassa pari nikamaa jumissa, jotka fyssari rusautti auki. Ja paineli muutenkin yläselkää, jonka seurauksena tällä hetkellä mulla on yläselkä kipeämpi kuin olkapää.

Sain jumppaohjeet ja kuminauhan, joten kai tää tästä pikkuhiljaa helpottaa. Toivottavasti, kun meillä on lomalle lähtöön enää 2 viikkoa ja yksi päivä! Lomasuunnitelmia on siis täällä blogissakin odotettavissa lähipäivinä.

Farkkuja

Puhuttiin miehen kanssa tässä yhtenä päivänä meidän lomasta ja siitä, mitä halutaan tehdä New Yorkissa. Mehän vaan piipahdetaan siellä ennen risteilyä ja parissa päivässä pitäisi taas ehtiä kaikenlaista.

Ostan yleensä vaatteeni pääosin matkoilta, joten mies kysyi, onko mulla nyt jotain erityisiä vaatetarpeita. Sanoin, ettei kai nyt mitään erityistä, mutta parit farkut ainakin.

Tämän keskustelun tuloksena päädyin tutkimaan farkkuhyllyjäni ja -tadaa- muutamat sieltä löytyikin. Että ei vissiin ihan akuuttia tarvetta ole.

Päätin kuitenkin käydä pinon läpi ja raskain sydämin laitoin neljät lempparini roskapussiin. Paperin ohueksi kulunut kangas kun ei ehkä enää ole ihan parhaimmillaan. 

Vähän tuli vaatehuoneeseen tilaa ja taas voi olla ylpeä itsestään. 

Ps. Yhdet kaivoin pussista takaisin.

New Yorkin myrsky(t)

Oon parin viime päivän aikana seurannut Jenkkien itärannikon lumimyrskyä. Ensisijaisesti tietenkin sen takia, että meillä on lomalle lähtöön enää reipas pari viikkoa, mutta myös sen takia, että oon pari kertaa ollut kaupungissa ison myrskyn aikaan. 

Vuonna 2006 oltiin Nykissä helmikuussa, jolloin yhdessä yössä satoi lunta reipas puoli metriä. Kyseinen lumimyrsky on kai edelleen jonkun sortin ennätys.

Yhdessä yössä lunta tuli niin paljon, että kaduilla ei päässyt kävelemään ja ihmisiä ei näkynyt missään. Lunta oli oikeasti kadulla melkein vyötäröön saakka ja jalkakäytävillä kiemurteli vain kapeita polkuja. Näin suomalaisesta näkökulmasta kova lumisade, mutta jenkkien näkökulmasta kansallinen hätätila. Koulut kiinni, lentokentät kiinni, julkinen liikenne kiinni ja kaduilla autiota. Jännittävä kokemus. Autoilla kun ei tuolla ole talvirenkaita, niin ainoastaan liukastelevia takseja näkyi.

Toinen kerta, kun päästiin kaupungissa kokemaan ulkonaliikkumiskieltoa, oli pari vuotta sitten. Jo täällä Suomessa kuultiin itärannikkoa uhkaavasta hirmumyrskystä, mutta lähdettiin kuitenkin, kun hirmumyrsky ei vissiin 150 vuoteen ollut rantautunut New Yorkin leveysasteille. 

Hurrikaani Ireneä odotettiin kaupunkiin meidän saapumista seuraavana päivänä. Päästiin perille, hamstrattiin huoneeseen vettä ja jotain syötävää ja ihmeteltiin myrskyn etenemistä telkkarista. Seuraavana päivänä lentokentät meni kiinni, julkinen liikenne ajettiin alas ja kehoitettiin evakuointialueilla asuvia siirtymään suojaan. 

Me asuttiin onneksi Manhattanin midtownissa, jossa oli varsin suojaisaa. Vietettiin koko päivä hotellissa telkkaria katsoen ja jännitettiin, rauhoittuuko myrsky ennen Manhattanille saapumista. Oltiin vielä lähdössä seuraavalla viikolla Atlantic Cityyn, joka evakuoitiin ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana.

Loppujen lopuksi Irene ei meidän lomaan vaikuttanut juurikaan, vaikka onkin kustannuksiltaan seitsemänneksi eniten tuhoa aiheuttanut hirmumyrsky. Telkkarista nähdyt kuvat oli kyllä hurjia ja tulvat New Yorkissakin monin paikoin massiivisia.

Meillä on nyt reipas pari viikkoa talvilomaan ja siihen, kun lennetään New Yorkiin pariksi päiväksi. Pitäkäähän peukkuja, että silloin ei sada lunta!

Oikutteleva olkapää

Mun olkapää on kipeä. Heräsin siihen viime yönäkin, mikä on tosi harvinaista, koska yleensä nukun vaikka pommi räjähtäisi korvan juuressa. Ärsyttävää.

Päädyin sit varaamaan ajan lääkärille ja joku jänne siellä oli kuulemma tulehtunut. Otettiin röntgenkuvat ja kaikki. Kahden viikon tulehduskipulääkekuuri, tarkkaan rajatut ohjeet liikunnalle ja lähete fysioterapeutille. 

Katsoin netistä aikoja ja ekat vapaat ortopedin suosittelemalla fyssarilla on 22.1. eli samana päivänä kun ollaan lähdössä talvilomalle. Että mitäköhän tässä pitäisi tehdä? Etsiä joku muu vai aloittaa vasta loman jälkeen? Kun olisi kuitenkin tosi kiva, että käden saisi kuntoon. Äh.