Home sweet home

Ihanaa olla taas kotona! Vaikka Nykissä oli ihanaa, kyllä kotonakin on mahtavaa.

Tosin täällä vallitsee tällä hetkellä täysi sekasotku, kun pyykkikone on pyörinyt eilisestä ja pyykkejä on kuivumassa joka paikassa. Rytmi on vielä vähän sekaisin, vaikka sainkin koneessa vähän nukuttua. Olin tänään jo duunissa, joten kai tässä pikkuhiljaa pääsee normaaliin päiväjärjestykseen. 

Lisää matkakuvia on tulossa lähiaikoina.

Kotimatkalla

Ollaan jo lentokentällä ja reilun parin tunnin päästä lähtee kone kotia kohti. Ihana loma, mut ihanaa tulla kotiinkin.

Tässä vielä pari kuvaa tältä päivältä, kun pikaisesti pyörähdettiin kaupungilla ja nähtiin mahtava esitys.

Nyt istutaan JFK:n loungessa, syödään suklaakeksejä ja odotetaan kotimatkan alkua.

Kotikulmilla

Me asutaan täällä Nykissä ihan World Trade Centerin kupeessa. Parin blokin päässä on WTC:n 9/11 Memorial, joten näillä kulmilla pyörii tosi paljon turisteja.

Maisema meidän kotikadulta WTC:lle päin

Toiseen suuntaan on huomattavasti rauhallisempaa

Memorialin jonoa ja sakot taksillle

Isoista turistilaumoista johtuen täällä on myös paljon poliiseja, joten kadut on turvallisia illallakin.

WTC:llä on edelleen rakennushommat vaiheessa

Paikallinen parkkihalli

Rannassa ois ollut myös trapetsikoulu. Jätin väliin.

Täällä on edelleen ihanaa ja ihanan lämmintä. Suomessa on ilmeisesti ollut jo tosi kylmä, joten täytyy tänään vielä hankkia farkut tai jotkut pitkät housut matkalle. Mulla kun on vaan shortseja ja mekkoja mukana, kun Helsingissä oli ihan lämmin kun lähdettiin. Huomenna siis ollaan lähdössä kotiin.

Aamukävelyllä Central Parkissa

Ostoksilla

Viikonlopun hengailun jälkeen ollaan tuettu Yhdysvaltojen taloutta eli keskitytty ostoksiin. Meillä oli vähän draamaakin sunnuntaina, kun testasin henkilökohtaisesti ensiavun tehokkuutta, mut siitä lisää myöhemmin. Sen verran uskomaton juttu, että ansaitsee oman postauksensa. Lisäksi olin järjestänyt viikonlopuksi miehelleni synttäriyllätyksen, mut siitä tulee kans lisää myöhemmin kuvien kera.

Joka tapauksessa, oltiin vuokrattu maanantaille auto ja mentiin Woodburyyn. Premium Outlets -ketjuun kuuluva outlet-kylä sijaitsee 50 mailin päässä New Yorkista ja parhaimmillan sinne ajaa vajaassa tunnissa.

Löydettiin ihan kivoja juttuja. Outleteissahan on aina vähän tuuristakin kiinni, että sattuuko siellä olemaan jotain sopivaa. Meillä kävi siis tuuri ja monessa paikassa oli vielä extra-alejakin.

Maisemia paluumatkalta

Eilen oltiin sit 5 avenuen kierroksella ja ihasteltiin mm. Saksilla miten hienosti vaatteet oli esillä.

Tällaista täällä. Mikäs ollessa, kun aurinko paistaa ja on ihanan lämmintä.

Lazy days

Oon vähän jäljessä kirjoituksissani, kun täällä on tapahtunut vaikka mitä. Nytkin näpyttelen kännykällä Starbucksissa, ollaan siis kahvitauolla.

Tässä muutamia kuvia sunnuntailta, kun nautittiin auringosta ja tunnelmasta Sohossa ja Little Italyssa.

Hello New York!

Ihanaa olla vihdoin perillä! Tultiin siis perjantai iltana ja eilinen meni rauhallisissa merkeissä kaupungilla pyöriessä. 

Asunto on kiva ja ihanan iso verrattuna täkäläisiin hotellihuoneisiin.

Maisemia asunnon ikkunasta:

Aamulla herätessä näytti tältä:

Union Squaren markkinahumua

Sohon katumarkkinoilta

Täällä on lämmintä ja ihanaa. Ollaan tehty vaikka mitä, mut lisää myöhemmin.

Lentokentällä

Kohta mennään, ihanaa!

Pakkaaminen, lempipuuhani

Pakkaus sujuu erittäin hyvin, kuten kuvasta näkyy. Tavallaan oon jo aloittanut, kun oon avannut matkalaulun. Tässä vaiheessa aina kadehdin ihmisiä, joilla on palkauslistat ja tarkat systeemit, mitä kannattaa ottaa mukaan. Mulle pakkaaminen on aina yhtä tuskaa ja hermoilua, kun mietin tuhat kertaa, että onhan mulla kaikki tarvittava mukana.

Viikko on ollut ihan järjettömän kiireinen, mutta onneksi mulla on huominen vapaa eli oon jo lomalla. Ja jääkapissa on pullo skumppaa. Ja huomenna tähän aikaan laskeudutaan New Yorkiin. Ihanaa!

Vaatekaapin kulmakivet

Monissa blogeissa esitellään täydellisen vaatekaapin rakentamista ja vaatteita, joiden ympärille voi luoda täydellisen puvuston. Itse kuulun siihen kategoriaan, jolla vaatekaappi on aina täynnä ja ikinä ei löydy mitään järkevää päällepantavaa, joten en varsinaisesti ole oikea ihminen neuvomaan muita :-)

Niinpä omien ohjeiden sijasta jaan asiantuntijan ohjeita. Mahtava kirja vaatekaapin kulmakivien löytämiseen on Nina Garcian The One Hundred. Garcia on Marie Clairen Creative Director, joka on työskennellyt muodin parissa 80-luvun alusta saakka.

Kirjan idea on nerokkaan yksinkertainen: 100 asiaa, jota jokaisella naisella pitää löytyä. Vaikka Garcia sanookin, ettei yhtä ja oikeaa listaa ole, kirjasta saa hyviä vinkkejä oman vaatekaapin perustan luomiseen. Kirjassa olevat jutut ovat Garcian näkemyksen mukaan klassikkoja, aina muodissaolevia perusasioita, joiden päälle on hyvä rakentaa. 

Hauskasti kuvitettu kirja ei ole ihan uusi, mutta edelleen saatavilla ainakin Amazonista ja Play.comista

(Kuvat kirjasta The One Hundred)

Suosittelen lämpimästi kaikille vaatekaappiongelmien kanssa painiskeleville!

Leppoisa viikonloppu

Pitkästä aikaa viikonlopulle ei ollut suunniteltu mitään pakollisia menoja, joten oli ihanaa vaan olla kotona.

Lauantaina tosin kävin ihanassa kahden ja puolen tunnin Yinjoogassa.

Ihanan sään houkuttelemana istuskelin parvekkeella kahvikupin ja naistenlehtien seurassa.

 

Illalla sain vielä äidin tekemää kalakeittoa.

Mahtava viikonloppu siis!

Nyt on vielä neljä päivää duunia ja sit alkaa loma. Ihan parasta!

Itäkeskuksessa kahvittelemassa

"Pientä" iltapalaa tänään Itiksessä. Bonuksena vielä mahtavaa seuraa, kun kahvittelin siskon ja ihastuttavan kummityttöni kanssa.

Ikuisuusprojekti

Vaatekaappi, tuo ikuinen ongelmapesäke. Vaikka tilaa olisi kuinka paljon, kaapit on aina täynnä ja silti ei ikinä löydy mitään päällepantavaa. Mun vaatekasat elää ilmeisesti ihan omaa elämäänsä, kun ne levittäytyy hallitsemattomasti ja ottaa haltuun jatkuvasti uusia hyllyjä vaatehuoneesta. 

Mulla on tässä pari päivää ollut käynnissä suuren luokan siivousprojekti. Paitsi että olen ottanut esiin syksy- ja talvivaatteita, olen myös käynyt läpi kasoja ja jaotellut käyttämättömiä vaatteita eteenpäin annettaviksi. Onneksi kierrätetään siskojen kanssa aktiivisesti ja äiti vie loput kirppikselle.

Toinen motivaattori projektille on ollut meidän tuleva New Yorkin matka. Vaikka olenkin jo jonkun aikaa yrittänyt panostaa määrän sijaan laatuun, hankin vaatteeni suurimmalta osalta matkoilta ja Nykin ostosmahdollisuudet tietäen reissusta tullessa on luultavasti laukut täynnä tavaraa.

Sain kuitenkin kaappeja tyhjennettyä tosi kivasti ja auton takakontissa lähti monta muovipussia.

Nyt on taas hyllyissä tilaa. Onnistunut projekti. Tällä erää siis :-)

Syksy ja syksykynnet

Syyskuu ja kynnet sen mukaan. 

Ihanan kamala ilmajooga

Kävin tänään pitkästä aikaa aerial joogassa. Vaikka oon joogannut vuosia enemmän tai vähemmän säännöllisesti, aerial joogaa eli ilmajoogaa kokeilin ensimmäisen kerran viime keväänä. Kokeilu jäi pariin kertaan, mut tänään kokeilin uudestaan.

Ilmajoogassa käytetään harjoituksen tukena katosta roikkuvaa kangaslenkkiä, joka auttaa linjaamaan asentoja ja käyttämään hyväksi maan vetovoimaa. Ja siinä kankaassa ei vaan roikuta, vaan tunnilla saa kyllä tehdä ihan tosissaan töitä. Takapuoli ja reidet huusi hallelujaa jo puolessa välissä ja ajattelin, etten jaksa yhtään enempää.

Mutta suosittelen kyllä kokeilemaan. Kankaasta roikkuminen on hurjaa ja pelottavaa, mut myös jännittävää ja mahtavaa. Jalat on vieläkin kipeet ja huomenna luultavasti vielä enemmän.

Matkavalmisteluja

Meidän New Yorkin lomaan on enää reipas pari viikkoa! 

Kirjoittelin aiemmin suunnitelmistamme, mutta nyt kun loma on jo niin lähellä, oon parin viimeisen päivän aikana (ja kerrankin ajoissa) hoitanut käytännön järjestelyjä: päivittänyt ESTAt, ilmoittanut matkustiedot Finskille ja sen sellaista pientä.

 

Lisäksi varasin meille pöydän lauantai-illaksi Old Homestead Steakhousesta. Ollaan oltu tuolla kerran aiemminkin ja poikaystäväni synttäreiden kunniaksi haluttiin mennä uudestaan.

 

Viime syksynä saman ravintolan edessä

Kyseessä on samassa paikassa Meatpacking Districtillä vuodesta 1868 ollut old-school pihviravintola, jota pidetään yhtenä parhaista pihviravintoloista Manhattanilla. 

Ravintolakokemus on täysin omanlaisensa, ulko-oven yläpuolella seinässä on iso lehmä ja punatiilinen talo näyttää siltä, kuin olisi seissyt samassa paikassa aina. 

Ravintolasali on ehkä vähän nuhjuinen ja aikaa nähnyt, mutta ruoka oli ainakin viimeksi fantastista. 

Tuonne siis suunnistetaan heti tokana iltana uudestaan.

 

(Kuvat ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta täältä: theoldhomesteadsteakhouse.com/ )